perjantai 6. syyskuuta 2013

Lihava? Laiha? Lihasköyhä? Heinämaha?

Ruokinta, ei rakettitiedettä, ei monimutkaista, ei vaikeaa, kun sen vain ymmärtää. Villihevonen käyttää ravinnokseen heinää, ruohoa, puunkuorta ja mitä kaikkea sattuu luonnosta elinolosuhteista löytämään. Villihevosen elinkaari on huomattavasti lyhyempi, kuin kesyhevosen. Villihevoset lihovat kesällä, kun ravintoa on paljon ja laihtuvat talvella, kun ravintoa on vaikeaa saada. Villeinä hevoset myös vaeltavat pitkiä matkoja ruokaansa etsiessä ja täten kuluttavat ruoan etsimiseen myös huomattavan paljon energiaa. Huomattavan usein harrastajapiireissä sekoitetaan lihavuus lihaksistoon. Kuvitellaan, että lihava hevonen on lihaksikas, koska rasva kertyy hevoselle myös selkään, kaulaan ja lautasten päälle. Totuus kuitenkin on se, että lihaksia ei saa syöttämällä, vaan lihakset tulevat liikkumalla, kuten ihmiselläkin!

Normaali harrastehevonen seisoo päivän ulkoilutarhassaan ja odottelee tarjoilua nenänsä eteen. Illalla tätiratsastaja hakee harrastehevosensa sisään, harjaa ja käy kiertämässä kenttää ympäri n. 45 minuutin ajan. Harrastehevonen tirauttaa muutaman hikipisaran jos ilma sattuu olemaan lämmin. Ratsastuksen jälkeen tätiratsastaja tarjoilee hevoselleen ämpärillisen lämmintä vettä johon on sekoitettu teollista elektrolyyttivalmistetta. Sen jälkeen täti valmistaa harrastehevoselleen iltaruoan johon tulee erilaisia teollisesti valmistettuja rehuseoksia 5 eri pussista ja lisäksi hän laittaa ruoan sekaan vielä erilaisia lisäravinteita ja vitamiineja 3 eri purnukasta. Lopuksi tätiratsastaja turvottaa hevosensa iltaruoan 10 litran ämpäriin. Sen lisäksi, että harrasteratsu saa kaikki väkirehut mitä rehukauppias suositteli juuri hänen ratsulleen, saa hevonen myös 10 kiloa heinää päivässä, mieluiten kuitenkin vapaalla heinällä, sillä saahan se villihevonenkin olla vapaalla heinällä ja syödä kun on nälkä. Lopputulema on kuitenkin se, että harrastehevonen on ylilihava läpi vuoden. Liikalihavuus aiheuttaa hevoselle ylimääräistä rasitusta jaloille, sekä se altistaa sairauksille, kuten kaivokuume tai metabolinen oireyhtymä.

Usein sanotaan, että hevonen pärjää vallan hyvin pelkällä heinällä. Pitää paikkaansa, jos heinä on ravintoarvoiltaan korrektia. Kuitenkin nykyinen heinä on viljeltyä ja lannoitettua mikä tekee heinästä jopa liiankin ravintorikasta mikä johtaa hevosten lihomiseen. Eteenkin harrasteratsut liikkuvat niin vähän, että saavat liikaa ruokaa kulutukseensa nähden. Myös heinän tärkeydestä puhutaan paljon, sillä vatsahaava muodostuu hevoselle mikäli rehumassa vatsassa on liian hapanta tai vatsalaukku pääsee tyhjentymään. Kuitenkin normaalihevosen vatsalaukun tyhjentymiseen ei riitä edes 12h. Hevosen vatsalaukku vetää noin 10 litraa evästä, joten jos annamme hevoselle sen 10 litran ämpärillisen väkirehuja, ei tilaa jää heinälle. Jos taas työnnämme hevosemme eteen heinää yleenpaattisesti käy helposti niin, että hevonen seisoo heinäkasan vieressä ja syö jatkuvalla syötöllä. Mikäli heinä on kovin ravinnerikasta, lihoo hevonen pelkästä heinästä. Mikäli heinässä ei ole ravinteita, täyttää se vaan mahaa, jolloin hevosen elimistö kuluttaa energiana lihakset ja elimistössä olevan rasvan ja heinästä muodostuu vain suuri mahareppu, kun heinämassa täyttää suoliston.

Jos heinän ravintoarvot ovat huonot tarvitaan hevoselle muutakin rehua. Kauraa tai teollista väkirehua. Kun aletaan syöttämään heinän lisäksi väkirehuja, täytyy korsirehun määrää pienentää. Normaalikokoinen hevonen pärjää vallan mainiosti 7 kilolla heinää päivässä jos se saa lisäksi väkirehuja, jopa vähempikin riittää. Tärkeintä on korsirehun jakaminen useampaan annokseen. Parhaiten väkirehun tarve selviää, kun heinästä tehdään analyysi. Päällepäin hyvännäköinen heinä saattaa hyvinkin olla ravinneköyhä ja sokeririkas. Tällöin hevosen on saatava valkuaista muualta. Konkreettisena mittarina toki toimii hevonen itse. Onko hevosessa pehmeää rasvaa kylkiluiden päällä, lautasten päällä, sään vierellä? Onko hevosella iso roikkuva vatsa? Näkyykö lonkkaluut, ristiselkä tai selkäranka? Kuten ihmiselläkin, niin hevosetkin jaksavat paremmin normaalipainoisena liikkua kuin ylipainoisena tai alipainoisena.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti